Järviseutu-Lehti 23.5.
Jyrki Kataisen hallitus leikkasi puolustusvoimien toiminnasta enemmän kuin mistään muualta. Puolustusministeriö myös toteutti ainoana hallinnonalana kaikki sille määritellyt säästöt. Useita varuskuntia, kuten Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin, henkilöstövähennyksiä tehtiin ja kertausharjoituksia karsittiin.
Pian tilanne Ukrainassa ja Suomenkin lähialueilla alkoi kiristyä. Eduskunta alkoi etsiä keinoja puolustusmäärärahojen nostamiseksi. Sipilän hallituksen johdolla puolustukseen on satsattu. Henkilöstömäärä on pysynyt vakaana ja reserviläisiä on kertausharjoitettu. Sodanajanjoukkojen määrää on nostettu ja erityisesti valmiuteen on panostettu. Myös materiaaliin on satsattu niin maa- meri- kuin ilmavoimissa.
Valtioneuvoston selonteko julkisentalouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 esittää kuitenkin myös säästösuunnitelmia ensi vuosikymmenelle. Vuonna 2029 tuottavuussäästöt olisivat jo 48 miljoonaa euroa. Yhteensä säästövaikutus olisi noin 180 miljoonaa euroa. Viime vuosien perusteella tavoitteita on vaikea ymmärtää.
Maailma on muuttunut levottomammaksi, eikä näköpiirissä ole, että turvallisuustilanne muuttuisi nopeasti paremmaksi. Valmiuteen tarvitaan jatkossakin vähintään yhtä paljon rahaa.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Tällä vaalikaudella tehty puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusvaliokunnan siihen antama mietintö antavat vahvat suuntaviivat kehitystyölle.
Toimivat ja uskottavat puolustusvoimat ovat vakuutus, jonka me tarvitsemme. Määrärahakysymykset on tarkasteltava uudelleen viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Silloin punnitaan, onko vanhoista virheistä opittu?