Kuinka hallitus varmistaa riittävän laajan kriisiajan sairaalaverkoston?
ja
Kuinka hallitus huolehtii siitä, että Ukrainan opit kriisiajan terveydenhoidosta otetaan täysimääräisesti käyttöön?
ja
Aikooko hallitus hyödyntää olemassa olevia sairaalakiinteistöjä — kuten Ähtärin sairaalaa ja muita maakunnissa sijaitsevia aluesairaaloita ja ottaa ne kriisivalmiutta tukevaan käyttöön?
Keskustan kansanedustaja Mikko Savola kysyy, kuinka hallitus varmistaa, että Suomessa on riittävän kattava sairaalaverkko myös kriisiaikana.
Savola toteaa, että Ukrainassa sodan seurauksena terveydenhuoltoa on jouduttu hajauttamaan ja maassa rakennetaan uusia sairaaloita osin maan alle. Tämä osoittaa, miten tärkeää on varautua poikkeusoloihin, Savola muistuttaa.
- Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Samalla kun puolustusmäärärahoja lisätään, on välttämätöntä vahvistaa myös siviilipuolen kriisinsietokykyä.
Savola huomauttaa, että hyvinvointialueilla on keskeinen rooli poikkeusoloissa, mutta niiden valmiudessa on parannettavaa. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys perustuu arjen turvallisuuteen, toimivaan perusterveydenhuoltoon ja elinvoimaisiin alueisiin.
- Varautuminen tarkoittaa myös sitä, että sairaalaverkosto säilyy kattavana ja huomioi poikkeusolojen tarpeet. Jokaisesta suomalaisesta on huolehdittava myös kriisin hetkellä, Savola toteaa.
Esimerkiksi Savola nostaa Ähtärin sairaalan kiinteistönä, jota voitaisiin hyödyntää kriisikäyttöön, mutta sen toiminta on ajettu alas. Aiemmin erikoissairaanhoidon palveluja tuotettiin paikallisesti ja ne tukivat myös perusterveydenhuollon osaamista. Nyt erikoissairaanhoitoa on keskitetty kauemmas ja ne tuotetaan kalliimmalla hinnalla.
- Tämä kehitys heikentää alueellista valmiutta, lisää kustannuksia ja aiheuttaa ihmisille turvattomuuden tunnetta, Savola paheksuu.
Savola jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi 13.11.2025
KIRJALLINEN KYSYMYS HYVINVOINTIALUEIDEN VALMIUDESTA JA SAIRAALAVERKOSTON ROOLISTA SUOMEN KOKONAISTURVALLISUUDESSA
Eduskunnan puhemiehelle
Ukrainan sodan seurauksena terveydenhuoltoa on jouduttu hajauttamaan ja maassa rakennetaan uusia sairaaloita osin maan alle. Tämä osoittaa, miten tärkeää on varautua poikkeusoloihin. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Samalla kun puolustusmäärärahoja lisätään, on välttämätöntä vahvistaa myös siviilipuolen kriisinsietokykyä.
Hyvinvointialueilla on keskeinen rooli poikkeusoloissa, mutta niiden valmiudessa on parannettavaa. Rahoituksen puute ja palveluiden keskittämispolitiikka uhkaavat jakaa alueet voittajiin ja häviäjiin. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys perustuu arjen turvallisuuteen, toimivaan perusterveydenhuoltoon ja elinvoimaisiin alueisiin. Varautuminen tarkoittaa myös sitä, että sairaalaverkosto säilyy kattavana ja huomioi poikkeusolojen tarpeet. Jokaisesta suomalaisesta on huolehdittava myös kriisin hetkellä.
Ähtärin sairaala Etelä-Pohjanmaalla on esimerkki kiinteistöstä, jota voitaisiin hyödyntää kriisikäyttöön, mutta sen toiminta on ajettu alas. Aiemmin erikoissairaanhoidon palvelut tuotettiin paikallisesti, mutta nyt ne on keskitetty kauemmas ja ne tuotetaan kalliimmalla. Tämä kehitys heikentää alueellista valmiutta, lisää kustannuksia ja aiheuttaa ihmisille turvattomuuden tunnetta.
Säästöt perusterveydenhuollosta kasvattavat lopulta erikoissairaanhoidon menoja. Ennaltaehkäisevien palvelujen leikkaukset ja palveluiden katoaminen maaseudulta heikentävät työllisyyttä, elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta. Olemassa oleville sairaalakiinteistöille on löydettävä käyttöä, jotta ne eivät rapistu tai päädy purkuun.
Orpon ja Purran hallituksen on ymmärrettävä alueellisen kriisin vakavuus ja turvattava hyvinvointialueille riittävä rahoitus. Palveluiden keskittäminen ainoastaan keskussairaaloiden ympärille muodostaa turvallisuusriskin koko Suomelle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus varmistaa riittävän laajan kriisiajan sairaalaverkoston?
ja
Kuinka hallitus huolehtii siitä, että Ukrainan opit kriisiajan terveydenhoidosta otetaan täysimääräisesti käyttöön?
ja
Aikooko hallitus hyödyntää olemassa olevia sairaalakiinteistöjä — kuten Ähtärin sairaalaa ja muita maakunnissa sijaitsevia aluesairaaloita ja ottaa ne kriisivalmiutta tukevaan käyttöön?
Helsingissä 13.11.2025